Evoluution viimeiset hengenvedot

Minna Rautiainen


Länsimaissa ihmisten odotetaan ajattelevan sen mukaisesti, mitä tiede meille kertoo. Koska tieteentekijät ovat kertoneet, että maailmankaikkeus sai alkunsa alkuräjähdyksessä miljardeja vuosia sitten, me uskomme heitä, vaikka emme tietäisikään tarkkaan, mihin väite perustuu tai minkälaista todistusaineistoa sen puolesta voidaan esittää. Tieteellä onkin lähes horjuttamaton asema länsimaisessa kulttuurissa. Sen uskotaan kertovan puolueettoman totuuden asiasta kuin asiasta. Jumalaan turvautuvan ihmisen ei sen sijaan koeta pystyvän puolueettomuuteen tai itsenäiseen ajatteluun, toisin kuin tieteen edustamaan naturalistiseen käsitykseen uskova ihminen pystyy.

- Ajatellaan, että olet älyllisesti rohkea, kun et usko Jumalaan. Jos taas perustaudut ajattelussasi Jumalan todel­­lisuuteen, leimaudut älyllisesti jotenkin tyhmäksi, professori Tapio Puolimatka (kuvassa) toteaa.

Tällaisen mielikuvamaailman vallitsemassa kulttuurissa vaaditaan erityistä älyllistä rohkeutta perustua ajattelussaan Jumalan todellisuuteen.

Puolimatka toimii Jyväskylän yliopistossa kasvatuksen teorian ja tradition professorina opetusalanaan tieteenfilosofia ja kasvatusfilosofia sekä Helsingin yliopistossa käytännöllisen filosofian dosenttina. Tuoreessa kirjassaan Usko, tiede ja evoluutio (Uusi Tie, 2008) hän nousee tiedemaailman tukahtunutta keskusteluilmapiiriä vastaan ja ravistelee Jumalan olemassaolon kieltävän tieteen luutuneita peruskäsityksiä.

puolimatka.jpg

- Usko uusdarwinistiseen makroevoluutioteoriaan

romahtaa 50 vuoden sisällä,
professori Tapio Puolimatka sanoo.

kuva: Jenniina Nummela

Sadunomainen evoluutio

- Australialainen filosofi David Stove on todennut, että monet tutkijat puolustavat nykyään naturalistista makroevoluutioteoriaa kertomuksilla, jotka saavat ajoittain sadunomaista väritystä, Puolimatka toteaa.

- Nykyinen tiede-eliitti on täysin poissulkenut ajatuksen, että Jumala olisi luonut maailman. Mitään sitä puoltavaa todistusaineistoa ei lueta todistusaineistoksi. Naturalistinen usko siihen, että tarkoituksettomat prosessit ovat tuottaneet kaikki elämän muodot, on tehty immuuniksi kokemusperäiselle todistusaineistolle.  Näin tieteeseen on luotu suljettu keskustelualue, jossa kritiikki ei ole sallittu.

- Myös pyrkimys määritellä tieteen rajat siten, että Jumala on suljettu tieteen ulkopuolelle, on vailla älyllisiä perusteita. Vaikka Jumala ei voikaan olla tieteen tutkimuskohteena, tieteellinen tutkimus edellyttää uskoa järjen ja havaintojen luotettavuuteen, joihin ei voida järkevästi uskoa, jollei lähdetä siitä, että niiden alkuperä on järjellinen.

Naturalistinen tiede pyrkii välttämään perusolettamuksiinsa kohdistuvan kritiikin määrittelemällä tieteen siten, että kaikki naturalististen perusoletusten vastainen todistusaineisto, on tieteen ulkopuolella.

Tällöin siihen ei tarvitse ottaa kantaa. Naturalistinen uskomusjärjestelmä pyritään näin suojaamaan kaikelta kritiikiltä.


Tiede ilman kritiikkiä

Evoluutioteorian isän Charles Darwinin syntymästä tulee ensi vuonna kuluneeksi 200 vuotta. Darwinin kehittämä evoluutioteoria on vallalla oleva käsitys elämän syntymekanismista. Teorian merkkivuoden lähestyminen antaa hyvän syyn keskustella teorian kestävyydestä nykytieteen silmin.

Suurelta osalta ihmisistä on unohtunut, että Darwin itse pohti kirjoituksissaan sitä, ettei hän koskaan pystynyt todistamaan evoluutioteoriaansa todeksi. Ei hänellä eikä hänen seuraajillaan ollut varsinaista todistusaineistoa sen puolesta, että sattuma ja luonnonvalinta olisivat tuottaneet uusia biologisia rakenteita.

Ajattelemme tieteen olevan puolueeton ja arvovapaa tiedonhankkimisen menetelmä ja tieteellisten tulosten olevan ristiriidattomia, mutta Puolimatkan mukaan näin ei ole.

- Tieteentekijät eivät voi tehdä tieteellistä työtään irrallaan siitä, keitä he ovat ja mihin he perimmältään uskovat, hän sanoo.

- Monet nykyisen älyllisen eliitin edustajista käyttävät tieteentekijän arvovaltaansa julistaakseen omaa ateistista uskontoaan, Tapio Puolimatka jatkaa.

Tieteentekijöiden näkemys Jumalasta näkyy heidän tutkimustensa ja oletustensa taustalta. Tästä esimerkkinä Puolimatka kertoo kuuluisan evolutionistin Richard Dawkinsin sanoneen tietävänsä varmasti, ettei yksikään älykäs suunnittelija loisi kampelan kaltaista "rumilusta".

Dawkins on todennut: "Kukaan järkevä suunnittelija ei päätyisi piirustuspöydällään tuollaiseen rumilukseen, jos hänelle annettaisiin vapaat kädet luoda kampela. Luultavasti useimmat ammattinsa osaavat suunnittelijat alkaisivat hahmotella jotain rauskun tapaista."

Dawkins siis ajattelee, että mikäli Jumala olisi luonut maailmankaikkeuden, täällä olisi vain hänen kauneuskäsitystään vastaavia eläinlajeja. Dawkins tukeutuu huomaamattaan tietynlaiseen teologiseen käsitykseen siitä, millainen Jumala olisi ja millaisen maailman hän loisi. Näin hän itse rikkoo tieteelle asettamiaan rajoja.


Usko evoluutioon romahtaa pian

Tapio Puolimatka ajattelee, että usko uusdarwinistiseen makroevoluutioteoriaan tulee tiedemaailmassa romahtamaan seuraavien 50 vuoden sisällä.

- Filosofien keskuudessa usko teoriaan on jo alkanut horjua, ja uskon, että sama ilmiö tulee tapahtumaan myös muussa tieteessä, professori vakuuttaa.

- Murrokseen ei vaadita hirveän monta ihmistä sitten kun aika on kypsä.

Professori epäilee kirjassaan, onko darwinistisella makroevoluutioteorialla ollut mitään olennaista merkitystä tieteellisen tutkimuksen ohjaamisessa. David Berlinskin sanoja lainaten: "Vaikka Darwinin teoriaa hyvin usein verrataan myönteisesti matemaattisen fysiikan suuriin teorioihin sillä perusteella, että evoluutio on yhtä hyvin todistettu kuin painovoima, hyvin harvojen fyysikoiden on kuultu toteavan, että painovoima on yhtä hyvin todistettu kuin evoluutio. Heillä on paremmat tiedot asiasta eivätkä he ole typeriä."



Tämä artikkeli on julkaistu alun perin Uusi Tie -lehden numerossa 38/2008.


Kuninkaan paluu